Moikka ja tervetuloa!
Uuden blogin ensimmäistä postausta on aina niin hankala lähteä kirjoittelemaan, joten sen suuremmitta alkuhöpinöittä siirryn suoraan esittelemään itseni ja blogin lyhyesti:
Täällä päässä kirjoittelee 20-vuotias sairaanhoitajaopiskelija, joka tottelee blogimaailmassa nimeä Iita. Tällä hetkellä asustelen Porissa kahden koirani ja kämppiksen kanssa. Opiskelujani suoritan SAMK:ssa, jossa aloitin syksyllä 2012. Harrastuksiini kuuluu kuntonyrkkeily, kahvakuulailu, lenkkeily ja käsityöt.
Olen jo pitkään miettinyt varusmiespalveluksen suorittamista, mutta terve järki ei ole antanut ajatusten äityä sen pahemmiksi. Viime keväänä kuitenkin päätin, etten halua harmitella loppuelämääni sitä, etten lähtenytkään toteuttamaan inttihaavettani. Selvittelin siis lähes kaiken mahdollisen liittyen naisten asepalvelukseen, kävin useilla viikonlopun mittaisilla "intti tutuksi naisille"-leireillä ja lopulta kun äitini näytti vihreää valoa aikomuksilleni, päätös oli selvä: pistän hakupaperit menemään. Ihannetilanne olisi päästä II/14-erässä Niinisaloon, mutta tuohon erään on seuraavista kutsunnoista hyvin rajoitetusti paikkoja. Tarvitsee siis vain toivoa parasta. En oikeastaan keksi mitään sen järkevämpää tässä tilanteessa kuin inttiin lähteminen: tahdon todella kipeästi pitää välivuoden opiskeluistani, koska ne ovat alkaneet maistumaan puulta. Tyhjänpanttina makaaminen ei tule kuuloonkaan, joten armeijaan meneminen olisi mitä mainioin paikka viettää se paljon kaipaamani välivuosi.
Suuri haaveeni olisi päästä sotakoiranohjaajaksi. Mutta no, tällä kunnolla se lienee melko mahdotonta. Tavoitteeni on siis päästä lääkintämieheksi ja sitä kautta kenties AUK:iin. Lääkintämiehen koulutuksesta olisi varmasti hyötyä tulevassa sairaanhoitajan ammatissani ja varsinkin johtajakoulutukseen pääseminen näyttäisi varmasti hienolta CV:ssä.
Blogini tarkoitus on toimia omana päiväkirjanani valmistautumisesta inttiin ja (mikäli sinne asti koskaan pääsen) siellä olemisesta.Valmistautumisen olen jakanut kahteen kategoriaan: yleiseen valmistautumiseen, joka sisältää kaiken käytännön säätämisen, sekä fyysiseen valmistautumiseen eli treenaamiseen, jossa kerron kuinka kunnonkohotukseni etenee. Tällä hetkellä olen luokiteltavissa rapakuntoiseksi, joten melkoinen urakka on edessäni jos meinaan saada kestävyyteni ja lihasvoimat intin vaatimalle tasolle. Mutta mitäpä elämä olisi ilman määränpäitä?
Blogin nimi, Prinsessa astuu palvelukseen, sai inspiraationsa useasti käyttämästäni "mutku prinsessa haluuu!"-lausahduksesta, jolla pyrin saamaan tahtoni läpi varsinkin miespuolisten ystävieni seurassa. Melko hyvällä menestyksellä tuo on täällä siviilissä toiminut, mutta taidan silti jättää tuota käyttämättä armeijassa. Välillä osaan kyllä olla luonteeltani sen sorttinen rinsessa että huh huh! Pitänee varmaan aloittaa prinsessakäytökseni deletoiminen hyvissä ajoin.
Tässä vielä meikäläinen "prinsessana"
Ja inttitouhuissa marraskuussa pidetyllä "Sotilaan perustaidot naisille"-kursilla.
Ps. Kirjoitan myös toista blogia osoitteessa
kamalankiva.blogspot.com , tervetuloa tutustumaan!