sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Viikko 2 - ekat lomat!

Päästivät tälläisen mosankin ekoille lomille! Ei voinu kuin hymyillä, kun pääsin autoon istumaan ja tajusin, että edessä häämöttää koko viikonloppu vapaata!


Mutta mitä toinen viikko intin vihreissä toi tullessaan? Selvästi on alkanut meininki koventua. Kokopäiväisen oppitunnilla istumisen sijaan ollaan käyty tarpomassa kamat niskassa ampumaradalle ja päästyy kokemaan ensimmäisen tetsausharjoitukset (eli sitä suurinta kuraa: ryömimistä&syöksymistä mettikössä). Meillä oli myös parit ekat sulkeiset ja se puuha on ainakin toistaiseksi ollut minun mieleeni.

Sunnuntaina sain pari vierasta kotopuolelta ja oli se vaan niin hienoa päästä "avautumaan", kun sitä ei saa tuolla porttien sisällä harrastaa :D (ja emmää ny kauheesti mittää valittanu, omasta tahdostahan täällä ollaan)


Tiistaina koitti paljon pelätty ensimmäinen ampumaratapäivä, josta lopulta me kaikki kyllä ihan hengissä selvittiin. Itse radalla oli oikein mukavaa, ampuminen oli mielekästä (ja toisaalta aika hurjaakin.. Kyllä se rynkky mun mielestä jonkin verran potkasee!) ja oheistoimintana olleet rastikoulutukset mielenkiintoisia. Hiukan on kyllä vielä petrattavaa tuossa käsikranaatin heittämisessä.. Se 7metriä kun ei ihan riitä :D Päivän kammotuin osuus oli siis siirtymiset radalle ja sieltä pois.. Vaikkei meillä edes ollut vielä taisteluliivejä eikä kypärää, se 3km matka puolijuoksua reput selässä tuntui kyllä raskaalta. Eikä kauheesti lohduttanut alikkien "tää ei oo vielä mitään verrattuna tulevaan"-tokaisut :D

Meikäläisellä on melkein sopivat maiharitkin! Ei tuonne tarvitse laittaa kuin 3 pohjallista ja kaksi sukkaa niin eivät vallan pyöri jalassa :D


Saatiin kunnon taisteluvarusteetkin loppuviikosta. Hiukan on vielä totuttaumista noiden kanssa ryynäämisessä, mutta enköhän minäkin vielä opi.


Isi kävi moikkaamaassa minua sotkussa ja sain ihanaisen sammakkoleivoksen :)


Ensimmäiset lomani vietin suurimmaksi osaksi Pori jazzeilla ja koiruuksien kanssa. Hiukan olivat nuo minun pikkuset ihmeissään, kun mamma astui ovesta sisään. Hölmistymisen määrää on vaikee olla näkemättä tuosta kuvasta :D


Sunnuntaina lähdettiin vielä koirarannalle nauttimaan auringosta. On se aika luxusta, kun saa pukeutua säänmukaisesti kevyeeseen vaatetukseen eikä niihin ylihiostaviin maastokuteisiin :D


Summa sumarum: ekoista kahdesta viikosta selvitty! Seuraavat lomat pitäisi alkaa lauantaina eli lomaTJ6. Ensi viikon ohjelmaa en muistanut/halunnut katsoa, joten se tulkoon yllärinä mitä kaikkea sieltä löytyykään. Sen verran jo tiedän, että matkani luultavasti käy varuskuntasairaalaan puoleen. Yritin sinnitellä kipeän koipeni kanssa koko viime viikon, mutta nyt parin päivän aikana pohkeessa ollut kipu on levinnyt koko jalkaan eikä kävelemisestä meinaa tulla mitään. Lisäksi olen hommannut oikein kunnon "pää täynnä räkää"-flunssan, että saa olla jatkuvasti niistämässä ja hajoamassa tukkoisuuteen. Ei nyt taas menny ihan sillee ku olin ajatellu! Just mun tuuriini olla tyyliin ekana naisena veksissä ruikuttamassa.. 

9 kommenttia:

  1. Toi flunssa on iha normi kuraa intin alottajilla. Homeet ja eri ymparisto ja plaaplaaa... varmasti tiesitkin jo taman xd tsemppia tulevaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi flunssa tuli ja meni eikä pahemmin päässyt edes vaivaamaan (Duact on pelastaja!). Eipä tuolla pysty mitenkään kaiken maailman pöpöiltä ja basiliskoilta suojautumaan :/

      Poista
  2. Toi jalkajuttu ei vaikuta ollenkaan hyvältä, kovat rasitukset on vasta edessäpäin. P-kausi on siitä herkkä, että saatetaan keskeyttää palvelus mikäli ollaan viikkokaupalla toimintakyvyttömänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedostin tuon ja menin veksiin koivesta. Sain osakseni paaaljon halveksuntaa ollessani vapautustaistelija jo kolmannella viikolla, mutta se kannatti! Nyt on koipi kunnossa eikä enää satu :)

      Poista
  3. Ihana tämä blogi! Teetkö joskus varuste esittely postauksen?(;

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla kuulumisia toisesta varuskunnasta! Teitähän oikein hemmotellaan, kun olitte saaneet höyliä ja tamponeita; ei meillä vaan moisia näkynyt! :D
    Tsemppiä jalan kanssa, toivottavasti menee pian parempaan päin. Itse olen todella yllättynyt, kun olen toistaiseksi välttynyt kaikilta vammoilta, kipeytymisiltä ja pahemmilta rakoilta (vaikka maiharit jalassa ekasta päivästä lähtien). Eikä flunssakaan ole ehtinyt iskeä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, meidän sotkuntädit pistivät parastaan ;)
      Olet kyllä onnekas jos noin hyvin olet välttynyt krempoilta! Terveisin, molemmat jalat täynnä rakkoja :D

      Poista
  5. Joopa joo, alikit tykkää aina mouhottaa "ei tää oo edes paha" "odottakaa vaa aukkii" niitä hajottaa itteesä ku juna on vasta puolessa välissä, ni yrittävät vaa saada mosia hajoamaa

    VastaaPoista