.JPG)
Nämä ovat Erin viimeiset lomat minun mukanani ja pian joudun luopumaan tästä maailman ihanimmasta koirasta.. Kunpa vain voisinkin ottaa tuon hurtan mukaani kotiutuessani, mutta valitettavasti Erillä reservi häämöttää vasta muutaman vuoden päästä. Toivon koko sydämestäni, että Eri saa viimeisille palvelusvuosilleen hyviä ohjaajia, jotka todella rakastavat tuota koiraa. Eri on onneksi todella helppo ja taitava koira, joka tulee toimeen varmasti ihan kenenkä vain kanssa.
.JPG)
Puoli vuotta sitten, kun sain Erin nimikokseni, en olisi koskaan kuvitellut kiintyväni tuohon koiraan näin valtavasti. Meillä ei alussa synkannut yhtään, Eriä ei voinut vähempääkään kiinnostaa olemassaoloni ja neiti vain teki mitä huvitti eikä vahingossakaan kuunnellut sanaakaan minun suustani. Lenkillä käyminen oli ihan kamalaa ja koiran sijaan Eri näytti ihan myyrältä rämpiessään tuhatta ja miljoonaa eteenpäin meikäläisen roikkuessa epätoivoisena perässä käsi lähes irtoamispisteessä. Tuolloin vielä vakuuttelin, ettei minun tätä koira tulee ikävä.
.JPG)
Muutaman kuukauden Eri vähän testaili, mikäs muija häntä on oikeen tullut ohjaamaan. Pikkuhiljaa alkoi yhteinen sävel löytyä ja minä sain vihdoin huomata, ettei nimikkoni ole mikään kuriton taulapää vaan päinvastoin! Eri on todella taitava koira, joka on aina valmis uusiin haasteisiin, jäljestää kuin mestari ja rakastaa patukoita yli kaiken.
.JPG)
Eri on erinomainen koira.
Voi kuinka ihana tämä :3 Hui kuinka muutama aamu enää jäljellä, miten maltat lähteä! :D
VastaaPoistaEn malttaisikaan, mutta kun on vissiin pakko :P
PoistaItku silmässä luin tätä postausta, jota olen odottanut... ja pelännyt sun ja Erin puolesta. Onneksi koirat elävät hetkessä, niin ainakin väitetään... Ihan vieraana ja ulkopuolisena olen seurannut blogiasi syksystä asti. Kivoja kirjoituksia!
VastaaPoistaEri on onneksi vahva tyttö ja tottunut koko elämänsä olemaan varusmieskoirana: ohjaaja on vaihtunut puolen vuoden välein ja elämä jatkunut. Toivon vain niin kovasti, että Eri saa ansaitsemansa ohjaajan, joka ottaisi sitä lomille ja hemmottelisi välillä herkuilla :)
PoistaJoo pakko taitaa olla :D Onko käynyt mielessä sopimussoptilaaksi jääminen? :)
VastaaPoistaMiehistöstä on mahdotonta päästä soppariksi.. :/
Poistatuli ihan tippa linssiin :'D
VastaaPoistaHaha, voi ei :P
PoistaVoi ei aivan ihana postaus! Voimia sinne:) pakko vielä kysyä, että miten intissä suhtaudutaan läväreihin (napakoru) kun kyseisen lävärin omistan, ja inttiin meno olisi edessä parin vuoden päästä. Pitääkö ne ottaa pois, vai tyyliin laittaa teipin alle harjotusten ajaksi?
VastaaPoistaKiitos kovasti! Meillä oli linjaus, että läväri saa olla jos se ei a) näy b) haittaa palvelusturvallisuutta. Kaikki naaman lävistykset on otettava pois, mutta napakorun voi vaihtaa johonkin mahdollisimman pieneen ja huomaamattomaan.
PoistaHei! Minua kiinnostaisi koiraohjaaja koulutus armeijassa, jonne olisi tarkoitus mennä vuoden päästä, vapaaehtoisesti. Haluaisin tietää, miten kovat kuntokriteerit koulutukseen on ja saadaanko siinä suoraan se "oma" koira? Ja varmasti se on henkisesti raskasta, mutta onko se liian raskasta, voiko verrata henkisesti normiarmeijaan? Miten kauan kestää ennen kuin voi tuohon koulutukseen hakea? Ja jos siihen ei pääse, voiko siihen joskus hakea uudelleen?
VastaaPoistaNyt tuli aika paljon kysymyksiä, mutta toivottavasti vastailet edes muutamaan. :!
Ps. Sulla on ihana blogi ❤
Heippa ja kiitos! Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Poista- Mitään sen kummempia kuntokriteerejä ei ole, ihan peruskunto kyllä riittää!
- Omat nimikot saadaan n. parin viikon päästä koiraosastolle siirtymisestä, juuri ennen kuin vanhat kotiutuvat.
- Henkisesti en ole kokekut koirapuolen olevan yhtään sen raskaampi kuin minkään muunkaan aselajin. Oikeastaan p-kausi 1. patterissa oli huomattavasti raastavampaa aikaa.
- Esitietolomakkeissa kannattaa pistää koirapuoli ekaksi vaihtoehdoksi ja olla aktiivinen asian kanssa heti p-kauden alusta alkaen.
- Mikäli ei pääse koirapuolelle, tulee sijoutetuksi muihin tehtäviin eikä uutta hakumahdollisuutta tule.
No nyt se odotettu kirje tuli postissa ja valintatilaisuutta odottaen! :) On kyllä hymy korvissa. Jännä jotta ehkä minäkin pian ryynään nuissa kuiteissa ja maisemissa :3
VastaaPoistaMahtavaa! Tsemppiä sinulle hakuprosessiin!
PoistaVoi että miten ihana koira <3
VastaaPoistaTätä kirjoittaessa pojalla joka parasta aikaa touhuaa tuon Erin kanssa menee todella hyvin. Pojalla jäljellä vielä n.50 vrk palvelusta ja hänelläkin tulee varmasti ikävä Eriä kun se aika koittaa. Lomille Eri on päässyt pojan mukana ja mitä minä olen Eriä nähnyt on se jonkun moinen elohopea kun kyseessä tuo patukka. Sitä poikakin harmitteli että koiralla vielä jäljellä palvelusta, lähtisi varmasti pojan mukana siviiliin jos se mahdollisuus olisi.
VastaaPoistaKotona meillä touhuttu noitten sussareiden kanssa vajaa 20 vuotta joten kyllä poika Eristä huolen pitää, sen tiedän.
Mahtava kuulla, että Eri on hyvissä käsissä :) On se kyllä ihan huippukoira ja ikävä on häntä kova..
PoistaMä katoin jo tuosta blogin kuvasta että kyllä on tutun näkönen koira ja Erihän se siinä :D Oli veljeni koira armeijan ajan myöskin, ihana nähdä tätä kautta kuulumisia tästä ihanuudesta :)
VastaaPoista