lauantai 22. marraskuuta 2014

Eri pääsi lomilleee!


Tällä viikolla saatiin lupa alkaa ottamaan omia nimikoitamme lomille ja pitihän sitä Eri tuoda heti mukanaan kotiin! Hiukan jännitin, mitä tästäkin mahtaa tulla.. Että onko koira sisäsiisti? Haukkuuko se kerrostalossa yötä päivää ja yrittääköhän se syödä kaikki vastaantulevat koirat? No ei!


Eri otti vissiin heti kotikoiramoodin päälle, kun portista mentiin ulos. Yhtäkään vahinkoa ei ole sisälle tullut (no, käytiin kylläkin jo klo 6 aamulenkillä), muut koirat lenkillä eivät ole ongelma ja Eri tuli oikein hyvin toimeen äitini kääpiöpinserin Elviksenkin kanssa, kun yhdessä käytiin ulkoilemassa. Yönsä neiti nukkui kuin tukki ja muutenkin tää on vaan niin ihana otus! Mikäli nää lomat tosiaankin menee näin hyvin, niin Eri pääsee ehdottomasti useamminkin mukaani vähän virkistymään perusarjesta.


Eihän sitä ihan joka päivä saa lähteä makkarapötkö reisitaskussa ja sotakoira hihnan päässä lomille, joten olihan se ihan pakko käydä vähän kuvailemassa muistoksi. Seisaaltaan, istualtaan, polvelta.. Kaikkee löytyy :D






Saatiin viime viikolla meidän superhienot kurssipuvutkin! Vaikka tästä sai maksaa itsensä kipeeksi (melkeen 100€..), ei harmita yhtään! Tilasin myös kurssilaukun, joka osoittautui todella käteväksi lomarepuksi.


34 kommenttia:

  1. Miten Eri sinun omiin koiriisi suhtautui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat koirat ovat hoidossa viikonlopun varmuuden vuoksi. En uskalla ottaa riskiä narttujen kanssa, vaikka Eri näyttikin suhtautuvan hyvin uroksiin :)

      Poista
  2. Oiii ku ihania kuvia! Näytätte kyllä tosi hyvältä yhessä :)

    VastaaPoista
  3. Huh huh 100 euroa, täytyy olla jotain avaruusteknologiaa toi puku.

    Koita syödä D-vitamiinia jos flunssat vähenis sillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oli kyllä melko tyyriit puvut.. :S Ja D-vitamiini on kaapissa kunhan sitä vain muistaisi ottaa! :P

      Poista
  4. Hyvännäkönen parivaljakko :)

    VastaaPoista
  5. En yleensä kirjoittele kommentteja, mutta nyt on pakko sanoa että sun molemmat blogit ovat olleet mielenkiintoista luettavaa; kirjoituksissa on vaihtelevia aiheita ja susta välittyy jotenkin konstailematon ja positiivinen kuva.
    Keep up the good work! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, tuli erityisen hyvä mieli :)

      Poista
  6. Ei liity nyt tähän postaukseen mitenkään, mut onks siellä paljon naisia? Ite tulossa sinne ensi vuonna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meitä oli P-kauden alussa 3 tuvallista naisalokkaita (n.8/tupa). Muutamat joutuivat kylläkin keskeyttämään matkan varrella. Koirapuolella meitä on miehistössä 7 naista, mikä on tasan puolet :D

      Poista
  7. Miten pitkään meni, että pääsit koiranohjaajaks? Mitkä mahikset koir.ohj. on päästä? Mitkä etenemis mad. Koiranohjaajalla on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri ennen valaa sain kuulla, että minut oli valittu SKOIhin eli 7. viikolla. Pääsymahiksista en osaa sanoa, mutta tietääkseni hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja. Toisaalta, eipä sinne kovin mahoton ole päästä, kun kerran meikäkin raivasi tiensä koiranohjaajaksi :P
      Koirapuolen AU:lla on etenemismahdollisuuksia enemmän kuin miehistöllä.

      Poista
  8. Miehistö tilaa kurssipuvun??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, erikoismiehistöt tilaavat myöskin kurssipuvut :)

      Poista
    2. Koska ajattelit seuraavan postauksen tehdä? Tästä postauksesta on kohta 2kk...

      Poista
    3. Juup... tota vähän venähti, mutta nyt on uutta postausta esille :)

      Poista
  9. Moii! Oot varmaan ehkä vastannu jo monesti näihin kysymyksiin:) mutta oon kans miettinyt intiin menoo ja mua kiinnostais että mikä sai sut lähtemään sinne ja millaista se on kokonaisuutena ollut :)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On oikeestaan vaikea sanoa mitään tiettyjä syitä, miksi tuli lähdettyä. Kiinnostus asepalvelusta ja etenkin koirapuolta kohtaan, halu pitää välivuosi, tunne siitä, että voisi olla se oma juttu.. Onhan noita :)
      Kokonaisuutena ihan huikea kokemus ollut! Välillä kaikki on täyttä paskaa, mutta välillä taas on niitä aivan ainutlaatuisia huippuhetkiä, joita ei vaihtais mistään hinnasta.

      Poista
  10. Luin illan aikana blogisi läpi, mahtava kuulla toisen naisen mietteitä intistä ja muutenkin siihen valmistautumisesta! Itellä on haaveena kans intti ja nimenomaan tuo koira puoli :)
    Itelle tuli vaan pari tällästä pinnallista kysymystä mieleen, että minkä kokoinen olet, tai minkä pituinen siis olet? Tai minkä kokoisia muut naiset sielä ovat? Itse olen aika lyhyt ja muutenkin pieni, vaikka sisua sitten löytyy senki puolesta, mutta vähän tuo koko mietityttää että kuinka pärjään.
    Ja toinen on etuhiukset, onko ne parempi kasvattaa pois ennen inttiä, vai voiko ne laittaa vaan kiinni? Ja muutenkin miten naisten pitää sielä hiuksia pitää kiinni ja onko se kuinka tarkkaa, että miten ne ovat? :)
    Kiitos jos vastaat :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ite oon 166cm ja aika normimittainen naisena. on meitä lyhempiäkin täällä! Pituus ei vaikuta pärjäämiseen mitenkään, kunhan sisua vain löytyy! Toki varusteet on suunniteltu miehille ja lyhyet vain hukkuvat niihin, mutta asenne korvaa väärän kokoiset varusteet :D
      Etuhiukset luulisin, että kannattaa kasvattaa pois jos vain mahdollista. Itselläni ei moisia ole ja mitä nyt on vierestä seuraillut, etuhiukselliset naiset hajoilevat hiuksiinsa huomattavasti useammin kuin me, joilla ei moisia ole :D Eihän ne tietenkään mahdottomuus ole, kunhan varaa vaikka pinnejä mukaansa :)
      Alkuunsa tukkapolitiikka oli melko tarkkaa, mutta ei siellä vaadita mitään ylitsepääsemättömän särmiä nutturoita, älä huoli :)

      Poista
  11. Hei, olen laittamassa papereita menemään, mutta huhuja on kuulunut ettei Niinisaloon enää pääsisi. Tiedätkö onko tämä tosiaan totta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinisaloon kyllä tietääkseni pääsee ihan normaalisti, mutta prikaatin nimi ei ole enää Tykistöprikaati vaan Porin prikaati ja Niinisalon toimipiste :)

      Poista
  12. Ootko gonahtanut niin pahasti vai miksei tule uusia postauksia? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenhan minä hiukan gonahtamaankin päässyt, mutta uutta postausta tuli juuri ;)

      Poista
  13. Mulla on haave käyä joskus armeija ja ku klikkasin tämä blogin jostaki vahingossa auki ja aloin sitte lukea, mielenkiintoni heräsi tätä blogia kohtaan. Luin koko blogin ja ku oot kertonu tosta armeijan touhusta tunne että haluan joskus käyä armeijan voimistui. Se ei vaa oo vielä kovin ajankohtasta, mutta jospa se joskus toteutuis. Aijon seurailla tätä blogia ja sun touhuja siellä armeijassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kuulla! Hyvä, että inttihaaveet ovat heränneet jo varhain niin kerkee rauhassa miettimään ja pohtimaan asiaa :)

      Poista
  14. Missä on seuraava päivitys? T: 1/14 Lääkintämies :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nujersin juuri blogihiljaisuuden :) T: 2/14 Koiranohjaaja ;P

      Poista
  15. Hienoa nähdä että löytyy motivoituneita naisia toimimaan isänmaamme puolesta. Varmasti tulet joskus myöhemmällä iällä,kenties jo perheen perustaneena, pohtimaan ja muistelemaan menneitä palvelusaikoja ja voit niistä kertoa sitten vaikkapa lapsillesi. Jos minulla olisi yhtä reipas tytär kuin sinä, olisin isänä hänestä kyllä todella ylpeä. Hyvää ja menestyksellistä jatkoa ja myös siviilissä sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi, se todella lämmitti mieltäni :')

      Poista