Rajavartijan peruskurssin pääsykokeet

Ajattelin tämän rajavartija-asian liittyvän sen verran läheisesti armeijajuttuihini, että kirjoittelen tänne inttiblogin puolelle hiukan tuntemuksiani viime viikkoisista pääsykokeistani Imatran Immolassa.


Olin tosiaan viime viikolla tiistaista torstaihin Immolassa raja- ja merivartiokoululla ottamassa osaa rajavartijan peruskurssin pääsykokeisiin. Sain kutsun kokeisiin huhtikuun alkupuolella ja siitä asti olen kuumotellut tätä kyseistä koettelemusta. Ennakkovalmistautumisina piti käydä hommaamassa lääkärintodistus (joka maksoi yksityisellä 66€, auts!) ja vastata psykologitoimiston lähettämiin ennakkotehtäviin. Tämän lisäksi minä yritin treenata Cooperia ja uintitestiä varten sekä kerrata hiukan ruotsia ja englantia.


Lähdin tiistaina iltapäivällä junalla Helsingistä kohti Imatraa ja saavuin RMVK:lle illasta. Majoittuminen tapahtui tuvassa, jossa olikin jo minun lisäkseni useita naisia. Keskiviikkona herätys soi klo 6:30 ja suuntasimme ruokalaan aamupalalle. Ruokaileminen oli omakustanteista, mutta onneksi kuitenkin melko edullista. Täyttävän aamupalan sai 4€:lla ja minun tuli kamala ikävä intin aamupaloja! Puuro vaan on niiiin hyvää.


Pääsykokeet alkoivat kootusti auditoriossa, jonka jälkeen minun osastoni jatkoi psykologisiin testeihin. Välissä kävimme lounaalla, mutta aika pitkälti koko päivä meni psykologisten eri osuuksien parissa. Alkuillasta minulla oli vielä paljon jännittämäni henkilökohtainen haastattelu, joka oli lopulta yllättävän rento tilaisuus. Tuntui kyllä, että jännitys sai minut ihan lukkoon enkä päässyt tuomaan itsestäni sitä ihan parasta esille kaiken sen änkyttämisen ja jäätyilemisen lomassa..


Torstaina minun osastollani oli vuorossa kielten kokeet ja fyysiset testit. Aamulla kävimme pähkäilemässä luetunymmärtämisistä koostuvaa enkun koetta, joka minun makuuni oli kyllä melkoisen haastava. Tämän jälkeen oli vastassa se kaikkein kammotuin asia, eli cooper-testi. Päätin antaa itsestäni aivan kaiken ja tavoitteeni oli juosta 2300m. Kurssille pääsemisen alarajana on naisilla 2200m ja vaikken kauheasti ollut kerennyt juoksua reenaamaan, tiesin pääseväni edes sen vaikka sitten väkisin. Juoksu tuntui kuitenkin kulkevan yllättävän hyvin ja sain papereihin tuloksen 2410m. Enpä ole viimeiseen kymmeneen vuoteen juossut tuon vertaa ja olen kyllä tuohon tulokseen erittäinkin tyytyväinen. Juoksun jälkeen kävimme syömässä herkullisia lindströmin pihvejä ja suuntasimme ruotsin kielikokeeseen. Ehkä vika on minun kielipäässäni, mutta sekin tuntui melko haastavalta.


Pääsykokeiden viimeinen osuus oli uintitesti, joka suoritettiin RMVK:n omassa 25-metrisessä altaassa. Olin harjoitellut uimista jonkun verran ennen kokeita ja tiesin, ettei 6 minuutin aikaraja 200 metrin matkalla ole paha. Lopulta saavutin ajan 4min 17sek, mikä sekin on personal best. Fyysiset testit menivät siis osaltani paremmin kuin osasin odottaakaan. Uinnin jälkeen lähdin kotimatkalle, joka kokonaisuudessaan otti n. 11tuntia... Päästyäni klo 1:30 kotiin oli kyllä melko hajonnut olo, mutta onneksi edessä oli viikonloppu ja aikaa kerätä itsensä ennen töiden jatkumista.


Pääsykokeiden tulokset tulevat kuulemma joskus juhannuksen jälkeen eli siihen saakka on pidettävä sormia ja varpaita ristissä! Kunpa kurssin ovet aukenisivat minulle!