Satakunnan Kansa 23.8.2014

Satakunnan Kansan etusivu lauantaina 23.8.2014:

Satakunnan Kansa 23.8.2014

Toki tiesin, että pääsen lehteen koska olin perjantaina antanut toimittajalle haastattelun ja suostunut kuvattavaksi. Mutta etusivu + melkein aukeaman kokoinen juttu.. Hiukan yllätyin, hyvällä tavalla onneksi!

Satakunnan Kansa 23.8.2014

Artikkelin teksti hiukan helppolukuisammassa muodossa, mikäli joku tahtoo sen lukea:

"Perheen nuorin tytär vannoi puolustavansa Suomea. 

Alokaskaudella tutuksi tullut tupa vaihtuu, kun tupatoverit siirtyvät uusiin tehtäviin.

KANKAANPÄÄ Niinisalon varuskunnan 1. patterissa käy kuhina valapäivän aamuna. Tuvat on siivottu edellisenä iltana moneen otteeseen. 
Valapäivänä lattialta ei pitäisi löytyä edes hiekanmurenta. Myös alokkaiden kaappien tulee olla erityisen siistejä, jotta ne voi näyttää vanhemmille ja muille valapäivän vierailijoille. Kaikki on valmista. Tuvan B111 naisalokkaat odottavat lähtökäskyä lippukentälle. 
Alokas Ida Leinon perheenjäsenet ottivat vapaata töistään, jotta he pääsevät aamupäivällä järjestettävään valatilaisuuteen. Äidin, isän ja siskojen lisäksi paikalle on saapuvat kummivanhemmat ja kaveri isineen. 
–Olen ainoa sisaruksista, joka suorittaa asepalveluksen. Siksi näin iso porukka tulee katsomaan valaani. 
 Kun Leino kertoi harkitsevansa inttiin lähtöä, äiti huolehti tyttärensä koulusta ja koirista. Isä oli innoissaan. Koirille löytyi hoitaja, ja koulu odottaa. Nyt Leinolla on myös uusi puheenaihe isän kanssa. 
 –On onni, että perhe on kannustanut. Jos he olisivat sanoneet, että en pärjää, en olisi lähtenyt armeijaan. 
Armeija on kiinnostanut hoitoalaa opiskelevaa Leinoa siitä lähtien, kun hän löysi netistä kurssin, jonka tarkoituksena oli tehdä intti tutuksi naisille. Kun opiskelu alkoi kyllästyttää, valinta oli helppo. 
–Päätin pitää välivuoden, ja tässä sitä ollaan. 
Vapaaehtoiseen asepalvelukseen kuuluu 45 päivää, joiden aikana voi perua päätöksensä asepalvelukseen astumisesta ilman pätevää syytä. Viimeinen katumuspäivä oli Leinolle merkittävä etappi. 
–Silloin ajattelin, että nyt täältä ei enää noin vain lähdetä. Siksi sotilasvalan vannominen tuntui Leinosta vain hienolta muodollisuudelta. Päätös oli tehty jo, kun katumusaika loppui. 
Porilaisen Leinon alokasaika on mennyt nopeasti. Kun alkujärkytys väistyi, armeijan tapoja miltei ikävöi. 
–Lomilla kukaan ei käske syömään. Sitä melkein kaipaa. 
Vaikka Leino kestää hyvin komentelua ja kuria, hän ei silti väitä olevansa aina kaikkein särmimmästä päästä. Toimistosta hän ei ole kertaakaan lentänyt ulos, mutta arvonimien kanssa tulee joskus hapuiltua. 
–Sekoilen edelleen arvonimissä, koska ne pitää sanoa niin äkkiä ja on herraa ja rouvaa. En silti ole sanonut kenraalia vahingossa alikersantiksi. 
Peruskauden jälkeen alkaa palvelus sotakoiraohjausmiehistössä, eli juuri siellä minne Leino halusi. Leinoa kiinnostaa sotilaallinen ura. Rajavartijan työssä koiraohjauksesta olisi hyötyä.
–Mietin, että haluanko aliupseerikouluun, mutta nyt olen tyytyväinen. En näe itseäni karjumassa, vaan paremminkin koiramiehistössä lenkittämässä koiraa. 
Leinolla on kotiutumiseen saakka aikaa miettiä, kiinnostaako rajavartijan ura tosissaan. Ainoa harmi alokaskauden loppumisessa on se, että tupa ei pysy samana. Naisalokkaiden omat inttijutut eivät Leinon mukaan eroa poikien armeijatarinoista. Myös tytöt pukevat lakanat toogaksi ympärilleen pelleillessään illalla tuvassa. 
Leinon mielestä armeija on vielä miesten maailma, mutta naisilla on siellä sijansa. 
–Meidän tuvassa kaikki sulautuvat miesten maailmaan. Emme ole mitään neiti näpsäköitä, Leino kertoo."

Pärstäni esiintyi myös SK:n nettisivuilla olleessa valauutisessa. Sama kuva löytyi hetken päästä myös Riemurasiasta otsikolla "Baretit kunnossa".. Porukka ei kai ihan ole hiffannut, että käskyllä "Lakki. Päähän.", se lakki vain isketään siihen päälaella eikä sitä aleta asettelemaan. Oma lätsäni on onneksi edes sinne päin..
http://www.riemurasia.net/kuva/Baretit-kunnossa/146904 

Kuva: sk24.fi