Aloitin treenailun part 48

Edellisessä postauksessa uikutin sitä, etten usko kuntoni kestävän armeijaan menemistä (tai ainakaan siellä pärjäämistä). Jonkin aikaa minun piti asiassa rypeä, kunnes isosiskoni otti minua niskasta kiinni ja raahasi lenkkipolulle (lue: kävin hakemassa tuolla laina-Audilla hänet ja ajeltiin lenkkipolun viereen ;)

Pari viikkoa "aktiivista" elämäntapaa takana ja vaikka se persuksen nostaminen tietokoneen äärestä onkin välillä haastavaa, en ajatellut nyt luovuttaa tämän asian suhteen. Oikeastaan on melko ahdistavaa istua koneella ja lukea muiden inttiin menevien/menneiden naisten blogeja, joissa kerrotaan kuinka he reenailevat 5x viikossa kuntosalia ja 7x aerobista (tai jotain..). Itse kun vain istuskelen ja datailen :D

Onnistumisen riemua ja itsensä (plus parin muunkin) yllättämistä: kipittelin viime viikolla 5,2km lenkin. Juosten. Yhtäjaksoisesti. Viikon saldoksi muodostui 13,1km juoksua, mikä nyt ei tietenkään ole matka eikä mikään muuta kuin tälläiselle sohvaperunalle.

Merkkailen Heiaheiaan aikalailla jokaikisen evän heilautuksen. Se näyttää silmääni paremmalta, kun merkintöjä on enemmän ;D Itsensä huijaamista? No ehkä vähän..

Näin viime yönä oikein kunnon inttiunen/-painajaisen! Astuin unessa palvelukseen jossain pikkuvaruskunnassa, jossa olin ainoa nainen komppaniassani. Tuomas oli siellä opastamassa minut tupaani ja tajusin, etten ollut lainkaan kertonut äitille menneeni inttiin! Siinä sitten koitin löytää puhelintani ja siihen laturia, jotka tietenkin olivat hukassa.. Siis tosi todennäköistä, että aloitan varusmiespalveluksen ja unohdan kertoa asiasta äitille? :D

PS. ValintatilaisuusTJ 8